FAQ

Frequently asked questions

Mikä on suorien vatsalihasten erkauma?


Vatsaseinämän lihaksia, syvää poikittaista vatsalihasta, vinoja vatsalihaksia sekä suoria vatsalihaksia yhdistää vartalon etupuolella navan yli kulkeva linea alba eli valkoinen jännesauma. Se yltää häpyluusta rintalastan miekkalisäkkeeseen, ja oikeastaan leuan kärkeen saakka. Tämä kalvo toimii vatsaseinämän lihasten kiinnityskohtana ja sen kiinteys ja napakkuus on tärkeää voimansiirron ja lihasten toiminnallisuuden takia. Kun odottajan vatsa kasvaa, kohdun viedessä yhä enemmän tilaa, suorat vatsalihakset siirtyvät navan molemmille sivuille linea alban antaessa periksi. Suorien vatsalihasten erkaumasta (tai erkaantumasta), diastasis recti abdomini tai DRA:sta puhutaan silloin kun jännekalvo syystä tai toisesta jää pehmeäksi ja/tai leveäksi, eivätkä suorat vatsalihakset pääse toimimaan kunnolla. Suurin osa vatsalihasten ja valkoisen jännesauman spontaanista palautumisesta tapahtuu 8-12 viikkoa synnytyksen jälkeen. Noin 40%.lla synnyttäneistä on erkaumaa vielä vuosi synnytyksestä, eikä silloin enää spontaania palautumista tapahdu, mutta kuntoutuksella saadaan muutoksia aikaan – vielä useiden vuosienkin kuluttua. Erkaumaa aiheuttaa esim suuri raskausvatsa: monikko raskaudet, suurikokoinen vauva, lapsiveden suuri määrä tai ylipaino. Palautumista haastavat myös sektio ja hormonaaliset tekijät. Nykyään kuitenkin uskotaan, että suurin yksittäinen tekijä erkauman takana on ns. pehmeä kudostyyppi, josta kertoo esimerkiksi nivelien yliliikkuvuus eli hypremobiliteetti. Erkauma voi olla täysin oireeton tai toisaalta aiheuttaa oireita, joita ei heti yhdistäisi erkaumaan, kuten suoliston toiminnan häiriöt ja hengittämisen vaikeudet. Vatsan pömpötys ja varsinkin iltaa kohden kasvava vatsan ”hallitsemattomuus” on tyypillinen oire. Muita tyyppioierita ovat esimerkiksi selän väsyminen ja ryhdin ylläpitämisen haasteellisuus sekä lantionpohjan toimintahäiriöt. Tämä oireiden laaja kirjokin jo kertoo, että kyse ei ole vain senteistä suorien vatsalihasten välissä, vaan koko kehon epätoiminnallisesta tilasta. Siksi erkauman kuntoutuksessa tulee ottaa huomioon yksilöllisyys ja kokonaisuus. Erkauman todentaminen itse saattaa olla hankalaa. Voi myös tuntua epävarmalta mitä uskaltaa tehdä ja mikä ei ole keholle hyväksi. Suosittelen lämpimästi kääntymään asiantuntijan eli äitiysfysioterapeutin puoleen.




Mitä voin itse tehdä, jotta erkauma paranee?


Me suomalaiset olemme kudostyypiltämme ns. ”pehmeää kansaa” ja siihen toki kukaan ei voi vaikuttaa. Tämä huomioiden, paras lääke erkaumalle on ennaltaehkäisevä toiminta eli fiksut tavat liikkua raskausaikana, odotusajan ergonomia ja kehon toiminnallisuudesta huolehtiminen ennen ja jälkeen synnytyksen. Ennaltaehkäistäksesi erkaumaa jätä suorien vatsalihasten treenaaminen pois heti kun plussaat ja nouse aina makuuasennosta ylös kyljen kautta. Lantionpohjan hyvä hallinta auttaa palautumisessa, tästäkin syystä harjoittelu on järkevää aloittaa hyvissä ajoin. Synnytyksen jälkeen aloita lantionpohjaan uudelleen tutustuminen jo sairaalassa. Tämä tarkoittaa hyvin kevyen intensiteetin lantionpohjan aktivointeja. Jos yhteyksiä ei heti löydy, älä hermostu, jatka lempeästi kehon tahtia arvostaen. Jos synnytystapana on ollut sektio, tai synnytyksen ponnistusvaiheessa on tehty episiotomia eli välilihan leikkaus, kannattaa haava ja arpi hoitaa huolellisesti. Arven hoitoon saat apua äitiysfysioterapeutilta. Anna palautumiselle aikaa. Liian aikaisin aloitettu, liian intensiivinen liikunta saattaa viedä hyvin alkaneen palautumisen epätoivottuun suuntaan. Jälkitarkastukseen saakka riittää hyvin pehmeä liikunta. Ulkoilma tekee hyvää, joten rauhalliset kävelylenkit hoivaavat kehoa. Sektioäidin on hyvä aloitella lenkit varoen – vältä pitkiä tai jyrkkiä ylä- ja alamäkiä. Pikkuhiljaa liikunnan intensiteettiä voi alkaa nostaa. Hyvä nyrkkisääntö on ajatella liikuntaa, jota teit raskausaikana pikku hiljaa keventäen. Nyt synnytyksestä toipuessa voit mennä samaa polkua takaperin. Jälkitarkastuksen aikoihin voidaan tehdä myös fysioterapeuttinen jälkitarkastus: käydään huolellisesti läpi lantionpohjan tila, arvet ja erkauma ja tehdään palautumiseen suunnitelma. Tässä vielä muutamia täsmävinkkejä, joihin voit itse kiinnittää huomiota:

  • Kannatko vauvaa aina vain toisella puolella? Tämä vetää vartaloa vinoon ja kierteelle.
  • Kurkkaa vaunukävelyllä ryhti aina peilin tai ison ikkunan ohi kävellessä. Ole kuningatar: nosta ranka pystyyn ja pään päälle kruunu. Kuvittele yllesi jalokiviset korvakorut ja kaulakoru, joita ylpeänä kannat.
  • Hyvä imetysasento: pienen vauvan äiti tuntuu muuttaneen pysyvästi omaan imetysnurkkaukseensa, harjoitelkaa kuitenkin vauvan kanssa yhdessä muitakin paikkoja ja imetysasentoja. Vältä myttynä istumista ja toispuoleista imettämistä. Nouse mahdollisuuksien mukaan välillä pystyyn ja jaloittelemaan. Venytä tällöin aina asento pitkäksi ja avaa rintaa esim. ikäänkuin uisit rintauintia.
  • Juo vettä, syö hyvin ja nuku. Helpommin sanottu kuin tehty, tiedän. Mutta tämä todella on se paras ja tehokkain keino hoitaa itseään.




Mitä on äitiysfysioterapia?


Tavoitteena äitiysfysioterapiassa, niin odotusaikana kuin synnytyksen jälkeenkin, on auttaa äitiä löytämään itselle sopivat ja turvalliset tavat liikkua, ohjata lantionpohjanlihasten, sekä keskivartalon lihaksia vahvistavaan harjoitteluun. Erityisesti teen töitä suorien vatsalihasten erkauma-asiakkaiden kanssa ja painotan kehon kokonaisvaltaista toiminnallisuutta. Synnytyksestä palautumiseen ei ole ”parasta ennen päivämäärää”, jos luonnollista palautumista ei ole tapahtunut voidaan siihen vaikuttaa vielä pitkänkin ajan kuluttua. Olenkin sitä mieltä, että kaikki synnyttäneet naiset hyötyisivät tarkastuksesta, on sitten aikaa synnytyksestä kulunut 2 kuukautta tai kaksi vuotta tai kaksikymmentä vuotta. Äitiysfysioterapeutti on fysioterapian erityiskoulutuksin omaa ammatillistaosaamistaan laajentanut terveydenhuollon ammattilainen, joka osaa auttaa sinua kun sinulla on kysymyksiä koskien:

  • Raskausajan liikuntaa ja harjoittelua
  • Synnytykseen valmistautumista
  • Synnytyksestä palautumista
  • Suorien vatsalihasten erkauman kuntoutumista
  • Äidin ergonomiaa vauva- ja pikkulapsiaikana
  • Kivun hoitoa ja ennaltaehkäisyä raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen
  • Sektio- ja episiotomia-arpien hoidosta
  • Vauvan psykomotorisen kehityksen tukemisesta
Useimmat äitiysfysioterapeutit ovat myös lantionpohjan toimintahäiriöiden asiantuntijoita, joten äitiysfysioterapeutti ammentaa osaamistaan usealta erikoistumisen osa-alueelta.




Mitä on lantionpohjan fysioterapia?


Lantionpohjan fysioterapiassa tavoitteena on hoitaa ja ennaltaehkäistä erilaisia lantionpohjan lihaksiston toimintahäiriöitä. Niitä ovat esimerkiksi virtsan ja ulosteen pidätyskykyyn liittyvät ongelmat, lirahtelu on aina ongelma ja se tulee hoitaa. Toimintahäiriöitä aiheuttavat myös emättimen laskeumat ja lantionpohjan kiputilat. Toiminnallisella lantionpohjalla on suuri merkitys seksuaaliseen hyvinvointiin. Monet asiakkaani ovatkin kertoneet että ensimmäsiet merkit treenin vaikutuksesta ovat näkyneet makuuhuoneen puolella. Tutkimus- ja hoidon välineenä omien käsieni lisäksi, minulla on käytössäni EMG- mittari sekä ultaraäänilaite. (EMG-mittari Espoon toimipisteessä.) Lantionpohjan toiminnallisuus on avainasemassa hyvinvoivan ja vahvan kehon rakentamisessa. Yksi suurimpia harhaluuloja on, että paljon liikkuvan ihmisen lantionpohja on automaattisesti hyvässä kunnossa. Näin ei suinkaan aina ole. Lantionpohjan lihaksisto on kehomme syvintä kerrosta, johon meillä on tahdonalaisesti mahdollista vaikuttaa ja aktivointi onkin hyvin pieni eleistä verraten pinnallisiin luustolihaksiin. Lantionpohjan aktivointia, oikeasuuntaista koordinaatioita ja rentoutusta pitää harjoitella aivan kuten kaikkea muutakin liikuntaa. Lantionpohjan harjoittelu koskee kaikenikäisiä naisia (ja toki myös miehiä!). Harjoittelu on helppo toteuttaa, koska se ei vie paljon aikaa ja voit tehdä sen missä vain, eikä välineitä välttämättä tarvita. Harjoittelun tulisi kattaa nopeus-, maksimi- ja kestovoima sekä rentoutus. Etenkin odottajalle rentoumissuunnan harjoittaminen on hyvin tärkeää. Jos olet epävarma aktivoituuko tai rentoutuuko lantionpohjasi voit tehdä muutamia testejä itse kotona:

  • Kurkkaa peilillä (lantionpohjaa aktivoidessa emättimessä tulisi tapahtua liikettä, välilihan alue lyhenee, emätin kerääntyy pehmeästi hieman suppuun. Kurkkaa myös klitoris: jos klitoris tekee pienen nyökkäyksen voimakkaamman aktivoinnin lopuksi, kaikki alueet aktivoituvat.
  • Sormitesti: puhdas etusormi emättimeen, jännitä lihaksia. Tunnetko sormen ympärillä napakkaa tiivistymistä, entä pienen imun sisäänpäin? Muista kokeilla myös rentoutus. Päästä lihakset rennoiksi, nyt pitäisi tuntua kuinka sormi vapautuu otteesta. Huom. sormitestissä voit käyttää väliaineena esim. extra virgin coconut-öljyä.